JES! VIIMEISIÄ TUNTEJA VIEDÄÄN!
Vatsa täynnä äidin hyvää kasvisruokaa, pakastimessa paljon jäätelöö, pöydällä mariannekarkkeja ja suklaakeksejä! Matkalaukussa odottamassa huomista lempivaatteet ja tuliterät sukkahousut !!! Aaah autuutta. Ei enään kauaa.
Valitettavasti tässä pikkukylässä maanantaisin ole mikään baari auki paitsi yksi nimeltä mainitsematon juoppola. Mutta keskiviikkona on paikallisella "yöklubilla" kahden euron päivät. Sinne silloin! Huomenna mahdollisimman paljastavat kuteet päälle ja rivoudet kehiin!! AASDSASDSASDSASDSASDSASDSADSASDSASDSASDSAD!!!!!
Tällä postauksella ei oo mitään järkevää tarkoitusta! Anteeksi tälläinen purkautuminen!!!
Joo, mutta hei tytöt. Mulla on idea. Vuokrattiin ja katsottiin tossa mamiskuukkelin kanssa toi "Yes Man"-leffa(ainut leffa sen G-Forcen lisäksi jonka oon katsonut näillä viikoilla). Mitäs sanotte, jos seuraava projekti ois se että sanotaan ihan kaikkeen kyllä? :DD
P.S. Menkat alkoi muutama tunti sitten :D
sunnuntai 11. lokakuuta 2009
Viimeinen viikonloppu
Nyt vasta pääsin kirjoittamaan, koska on ollut vähän teknisiä ongelmia. Mutta tässä tulee nyt tilitystä:
Perjantaina
olin niin valmis luovuttamaan koko kokeilun. Ärsytti kaikki ja teki mieli räyhätä kaikille. Päiväni vain huononi, kun minun piti matkustaa junalla ensin kaverini kanssa kotipaikkakunnalleni, mutta kello neljän junaan oli aivan älytön tunku, ja pitkän jonotuksen jälkeen mulle kerrottiin että junaan ei myydä enään lippuja. Jouduin sitten menemään kello viiden junalla ja sekös ketutti. Olin jo hyppäämässä siihen kello neljän junaan kaverini kanssa kunnes päätin etten viitti yrittää. Mulla on muutenkin vanhentunut opiskelijakortti ja jo vielä meen väärällä lipulla jne. Ei kiva jos jäis kiinni. Pelkäsin sitä että ne kysyy multa sitä opiskelijakorttiakin kun en ollu varma kuinka kauan viime vuoden tarralla voi mennä. Ja multa ei oo kysytty muissa asioissa tällä viikolla papereita, kun on niin vanhan ja rahnaisen näköinen. Noh, pääsin kotipaikkakunnalleni kuitenkin. Siskoni kanssa ollaan yksin tätä viikonloppua. Ärsytti vaan kun oli perjantai ja raamattuviikot päällä, niin en ees viittinyt ottaa kännykkää käteen ja ilmoittaa kavereilleni että oon kaupungissa. Mitä järkee, kun en voi kuitenkaan tehdä mitään?
Lauantaiaamuna
siskoni pyysi minua heittämään hänet ja hänen kaverinsa tallille. Vastasin myöntevästi, eihän mulla ollu parempaakaan tekemistä ja on ihan kiva kuskata siskoa. Sisko sitten kysyi, että haluunko määkin ratsastaa. "Jooo!". Siis minähän olen ennen ratsastanut ahkerasti ja kilpaillut ja ollut hyväkin, mutta lukio ja Tampereelle muutto vähän tuhonneet harrastusmahdollisuudet. En oo ollut hevosen selässä varmaan 1,5-2 vuoteen joten toki olin innoissani. Tallille päästyämme olin kuin pikkulapsi. Halusin taluttaa ponia, harjata sitä jne. Siskoa taisi vähän naurattaa minun lapsellinen innostumiseni, varsinkin kun hän on minua muutaman vuoden nuorempi. Ratsastuskenttä oli ihan jäässä, mutta sain mennä ilman satulaa sillä ponilla ja käyntiä(=kävellä, sanastoa ihmisille jotka eivät tiedä). Kauheeta kuinka huteralta tuntui ! Ennen pystyi hyppäämään esteitäkin ilman satulaa, nyt tuntui kuin olisi voinnut tulla alas jokaisella vähän isommalla askeleella. En ole myöskään ratsastanut ponilla varmaan viiteen vuoteen joten oli hankala saada tukea jaloilla siitä kun aiemmin on mennyt oikein isoilla hevosilla. Lopulta tytöt hakivat satulan ja lähdettiin maastoon. Sisko ja hänen kaverinsa vuorottelivat ratsastusvuoroja ja minä kävelin koko reissun mukana. Oli tosi kivaa. Harvoin minäkään teen mitään nykyisin siskoni kanssa niin että olisi ihan mukavaa. Aloin oikeesti miettimään sitä, että aina kun tulen kotipaikkakunnalleni minä menen pirskettämään kavereideni kanssa perjantaisin ja oon krapulassa lauantaiaamuna ja vietän perheen kanssa aikaa loput viikonlopusta. Nyt oli lauantai ja olin jo ennen klo 12 käynnyt kahden tunnin kävelyreissulla siskoni, hänen kaverinsa ja ponin kanssa. Siskokin tuntui kovin iloiselta, kun olin mukana ja kehuin heidän hevosenhoitotaitojaan. Pitäisi varmaankin viettää useammin selviä viikonloppuja täällä kotipaikkakunnalla ja olla enemmän siskon kanssa tekemisissä.
Myöhemmin lauantaina
sovimme että näkisin kaverini kanssa. Hänellä oli auto käytössä ja hän halusi lähtee ajelemaan. Hänen autossaan on tajuttomat stereot. Ja kattoikkuna. Ja karvanopat. Kahdet. Ja Wunderbaum. Ja me vedettiin kylärinkiä. Ja me ollaan molemmat naisia. Ja lukiossa. Voih kyllä, meidän kylässä kaikki amistelee. Kaverin kaa puhuttiin niitä näitä, mm. mitä eilen oli tapahtunut yksissä mökkibileissä jne. Olin ollut oikeassa arvellessani että perjantaina ihmiset olivat kaikki juhlimassa. Jotenkin tuli hassu olo kaverin puheista. En oo koskaan oikein tykännyt heidän bileiden päättymistavoista, mutta nyt varsinkin kun en ollut itse mukana puheista tuli jotenkin... en oikein osaa sanoa mikä tää tunne on. Paha olo, mutta mä en tiedä minkä takia. Kai mua vähän pelottaa noiden muiden puolesta. He ovat jotenkin muuttuneet sen jälkeen kun muutin. Tai paremmin ajateltuna, eivät tippaakaan. Se varmaan häiritsee. Kumminkin, käytiin yhen kaverijätkän kämpillä. Siellä oli muutakin porukkaa ja synnillinen musa soi ja alkoholi olisi ollut tarjoolla. Kaikki olivat kumminkin mun kavereita ja ne ihmetteli vähän mun ulkoista olemusta. Sanoin vaan raamattuviikot ja kaikki nauro :D Mua sitten kiusattiin siinä karpalolonkeroilla ja yritettiin tarjota "energiajuomaa". -___________- Kiitti kaverit, ootte reiluja. Yksi kaverijätkä kysyi säännöt ja mä selitin ne niin se piti kirjaa sormillaan niistä mitä ilman se ei selviäisi viikkoakaan. Se joutui lainaamaan kaverin sormia pysyäkseen laskuissa :D Joo, sitten ihmiset alkoivat lähteä kohti baaria, joka aukesi n. klo 10 aikoihin ja minä hipsin kotiin. Sovittiin että mentäis baariin sitten keskiviikkona kun se olisi seuraavan kerran auki ja siellä on kahden euron ilta, niin pääsisin minäkin takaisin syntien pariin :) Kotona käytin koiraa ulkona ja musta on ollut koko viikonlopun aivan ihanaa kävelyttää mun koiraa. Täällä pikkuisessa kylässä on niin helppoo kun ei kukaan valita koirankakkojen noukkimatta jättämisestä eikä tarvi kummemmin pelätä puskissa vaanivia raiskaajia kun kaikki tuntee kaikki ja aina tiedetään jos joku on pedofiili jne. Mutta mulla on ollut niin ikävä mun koiraakin. Musta se on niin ihana ja suloinen ja söpö ! Oon muuten huomannut kävelyttäessäni koiraa täällä, että tähdet loistaa paljon kirkkaammin tämän kylän taivaalla kuin Tampereen yössä.
Sunnuntaiaamu eli nyt.
En mennyt kirkkoon. Tiedän tiedän, mutta mun oli alunperin tarkoitus mennä siskoni kanssa, mutta hän sanoi että ei todellakaan lähde minnekään kirkkoon O__o Ja mä kun luulin että se nyt lähtis koska vaan.. Käyhän se noissa nuorten uskontoiltamissakin viikkottain. No joo, onhan ne vähän eri asia... mutta kuitenkin. Oispa mulla ees menkat, niin ois joku tekosyy, mutta ei. Mä oon aina kirkossa, ainaki ennen, kuunnellu kumminkin tarkkaan saarnat jne. En oo vaan koisinut. Mutta nyt on VIIMEINEN PÄIVÄ!! AFDSASDSADSASDSASDSASDSASDSASDSASDSDSDSASDSASDSASDSDSADSASDSASDSASDSASDSASD!!!
Hallelujah ja aamen!
Muutamia vastauksia satunnaisiin kysymyksiin:
Kokeilussa ei ole koskaan ollut kysymys uskosta. Tarkoituksemme oli etsiä raamatusta ristiriitaisimpia käskyjä ja seurata meidän kautta niiden noudattamisen aiheuttamia muutoksia käyttäytymisessä. Halusimme testata käskyjä käytännössä. Kaikki käskyt, joissa pyydetään rukoilemaan tai pitämään Jumalaa ainoana oikeana ja päästämään Herran valo sisäämme, päätimme heti alussa jättää pois. Minusta ainakin tuntuu turhalta rukoilla, jos en usko kenenkään kuulevan. Minusta ainakin tuntuisi hirveän turhalta yrittää uskoa, koska tiedän etten pohjimmiltani tule uskomaan. Se olisi vaan ollut hirveen väkinäistä teeskentelyä, joka olisi vain loukannut ympärilläni olevia ihmisiäkin.
Raamatussa Jeesus juo viiniä ja raamatussa kielletään humaltuminen. Miksi minä sitten kieltäydyn kokonaan alkoholista? En ole alkoholisti, joka maistaessaan vähän alkoholia villiintyy ja vaatii lisää kehoonsa enkä juo joka viikonloppu. Mutta koska juon alkoholia silloin tällöin ja paljon, päätin kieltäytyä kokonaan ja katsoa mitä tapahtuu. Sosiaalisuudessa on pieniä hassuja huomioita siitä, kun ihmiset on ihmeissään miksi en juo.
Kasvisruokailusta mainitaan raamatussa suurin piirtein näin; jos syö pelkästään kasviksia, tekee syntiä. Ja miksi olen kasvislinjalla? Me olemme ottaneet käskymme eri raamatun tulkinnoista. Raamattuhan on siinä jännä kirja, että otat yhden kohdan sieltä, annat sen viidelle eri ihmiselle saat viisi erinlaista tulkintaa, joskus jota kymmenen. Yhden tulkinnan mukaan "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" kattaa myös eläimet. Kasvisruuan kannattajat löytävät myös raamatusta muitakin kohtia, jotka tukevat heidän ajattelutapaa. Osan mielestä myös Paavalin antamat käskyt koskien lihansyöntiä eivät ole samalla tasolla Jeesuksen ja Jumalan ohjeiden kanssa. Itse päätin alkaa kasvisruokailijaksi, koska se eroaa superlihamässäilytavoistani huomattavasti.
Saanalle: Pyhän Olavin kirkossa käytiin. Se on se, jonka joku poltti aikoinaan ja nyt se on kunnostettu talkoovoimin. Siellä on myös ne uudet maalaukset. Oli muuten tosi hyvä, kun ne selitettiin ne maalaukset meille, en ois tajunnut itse yhtään mitä ne ois tarkoittanut. Jaa, sun äidillä on ollut kiva koulutoveri :D Siellä on kyllä paljon "syyllistetty" sitä, kun seinälläkin lukee tuhopolttajasta ja se meidän opas tekodramaattisesti sitä vähän painotti kuinka paha ihminen on ollut kun näin on tehnyt.
Ja sitten sille yhdellä ihmiselle, joka varmaan ymmärsi vähän väärin aikeemme. Me emme tee dokumenttia rahasta, me emme saa tästä mitään palkkaa ja tuskimpa mitään hirveetä mainettakaan. Tämä on meidän koulutyö, joka on kuultavissa myöhemmin RadioMoreenilla ja meille ei makseta mitään. Olemme oikeasti opiskelijoita, emme teeskentele olevamme huijataksemme ihmisiä. Teemme tämän vain koska aihe kiinnostaa meitä ja olemme varmaankin vähän masokistisia.
Kiitos kaikille kommentoijille! :) Oikeasti ihanaa tietää että tää juttu on kiinnostanut jotakuta. Mä kirjoitan tänne vielä ehkä tänään ja ainakin maanantaina. Saatte kuulla sitten mitä on mulle jäi mieleen raamattuviikosta noin yleisesti ja sellainen jonkinlainen yhteenveto. Nyt täytyy luovuttaa kone siskolle, se on marmattanut tossa jo tunnin ajan.
Perjantaina
olin niin valmis luovuttamaan koko kokeilun. Ärsytti kaikki ja teki mieli räyhätä kaikille. Päiväni vain huononi, kun minun piti matkustaa junalla ensin kaverini kanssa kotipaikkakunnalleni, mutta kello neljän junaan oli aivan älytön tunku, ja pitkän jonotuksen jälkeen mulle kerrottiin että junaan ei myydä enään lippuja. Jouduin sitten menemään kello viiden junalla ja sekös ketutti. Olin jo hyppäämässä siihen kello neljän junaan kaverini kanssa kunnes päätin etten viitti yrittää. Mulla on muutenkin vanhentunut opiskelijakortti ja jo vielä meen väärällä lipulla jne. Ei kiva jos jäis kiinni. Pelkäsin sitä että ne kysyy multa sitä opiskelijakorttiakin kun en ollu varma kuinka kauan viime vuoden tarralla voi mennä. Ja multa ei oo kysytty muissa asioissa tällä viikolla papereita, kun on niin vanhan ja rahnaisen näköinen. Noh, pääsin kotipaikkakunnalleni kuitenkin. Siskoni kanssa ollaan yksin tätä viikonloppua. Ärsytti vaan kun oli perjantai ja raamattuviikot päällä, niin en ees viittinyt ottaa kännykkää käteen ja ilmoittaa kavereilleni että oon kaupungissa. Mitä järkee, kun en voi kuitenkaan tehdä mitään?
Lauantaiaamuna
siskoni pyysi minua heittämään hänet ja hänen kaverinsa tallille. Vastasin myöntevästi, eihän mulla ollu parempaakaan tekemistä ja on ihan kiva kuskata siskoa. Sisko sitten kysyi, että haluunko määkin ratsastaa. "Jooo!". Siis minähän olen ennen ratsastanut ahkerasti ja kilpaillut ja ollut hyväkin, mutta lukio ja Tampereelle muutto vähän tuhonneet harrastusmahdollisuudet. En oo ollut hevosen selässä varmaan 1,5-2 vuoteen joten toki olin innoissani. Tallille päästyämme olin kuin pikkulapsi. Halusin taluttaa ponia, harjata sitä jne. Siskoa taisi vähän naurattaa minun lapsellinen innostumiseni, varsinkin kun hän on minua muutaman vuoden nuorempi. Ratsastuskenttä oli ihan jäässä, mutta sain mennä ilman satulaa sillä ponilla ja käyntiä(=kävellä, sanastoa ihmisille jotka eivät tiedä). Kauheeta kuinka huteralta tuntui ! Ennen pystyi hyppäämään esteitäkin ilman satulaa, nyt tuntui kuin olisi voinnut tulla alas jokaisella vähän isommalla askeleella. En ole myöskään ratsastanut ponilla varmaan viiteen vuoteen joten oli hankala saada tukea jaloilla siitä kun aiemmin on mennyt oikein isoilla hevosilla. Lopulta tytöt hakivat satulan ja lähdettiin maastoon. Sisko ja hänen kaverinsa vuorottelivat ratsastusvuoroja ja minä kävelin koko reissun mukana. Oli tosi kivaa. Harvoin minäkään teen mitään nykyisin siskoni kanssa niin että olisi ihan mukavaa. Aloin oikeesti miettimään sitä, että aina kun tulen kotipaikkakunnalleni minä menen pirskettämään kavereideni kanssa perjantaisin ja oon krapulassa lauantaiaamuna ja vietän perheen kanssa aikaa loput viikonlopusta. Nyt oli lauantai ja olin jo ennen klo 12 käynnyt kahden tunnin kävelyreissulla siskoni, hänen kaverinsa ja ponin kanssa. Siskokin tuntui kovin iloiselta, kun olin mukana ja kehuin heidän hevosenhoitotaitojaan. Pitäisi varmaankin viettää useammin selviä viikonloppuja täällä kotipaikkakunnalla ja olla enemmän siskon kanssa tekemisissä.
Myöhemmin lauantaina
sovimme että näkisin kaverini kanssa. Hänellä oli auto käytössä ja hän halusi lähtee ajelemaan. Hänen autossaan on tajuttomat stereot. Ja kattoikkuna. Ja karvanopat. Kahdet. Ja Wunderbaum. Ja me vedettiin kylärinkiä. Ja me ollaan molemmat naisia. Ja lukiossa. Voih kyllä, meidän kylässä kaikki amistelee. Kaverin kaa puhuttiin niitä näitä, mm. mitä eilen oli tapahtunut yksissä mökkibileissä jne. Olin ollut oikeassa arvellessani että perjantaina ihmiset olivat kaikki juhlimassa. Jotenkin tuli hassu olo kaverin puheista. En oo koskaan oikein tykännyt heidän bileiden päättymistavoista, mutta nyt varsinkin kun en ollut itse mukana puheista tuli jotenkin... en oikein osaa sanoa mikä tää tunne on. Paha olo, mutta mä en tiedä minkä takia. Kai mua vähän pelottaa noiden muiden puolesta. He ovat jotenkin muuttuneet sen jälkeen kun muutin. Tai paremmin ajateltuna, eivät tippaakaan. Se varmaan häiritsee. Kumminkin, käytiin yhen kaverijätkän kämpillä. Siellä oli muutakin porukkaa ja synnillinen musa soi ja alkoholi olisi ollut tarjoolla. Kaikki olivat kumminkin mun kavereita ja ne ihmetteli vähän mun ulkoista olemusta. Sanoin vaan raamattuviikot ja kaikki nauro :D Mua sitten kiusattiin siinä karpalolonkeroilla ja yritettiin tarjota "energiajuomaa". -___________- Kiitti kaverit, ootte reiluja. Yksi kaverijätkä kysyi säännöt ja mä selitin ne niin se piti kirjaa sormillaan niistä mitä ilman se ei selviäisi viikkoakaan. Se joutui lainaamaan kaverin sormia pysyäkseen laskuissa :D Joo, sitten ihmiset alkoivat lähteä kohti baaria, joka aukesi n. klo 10 aikoihin ja minä hipsin kotiin. Sovittiin että mentäis baariin sitten keskiviikkona kun se olisi seuraavan kerran auki ja siellä on kahden euron ilta, niin pääsisin minäkin takaisin syntien pariin :) Kotona käytin koiraa ulkona ja musta on ollut koko viikonlopun aivan ihanaa kävelyttää mun koiraa. Täällä pikkuisessa kylässä on niin helppoo kun ei kukaan valita koirankakkojen noukkimatta jättämisestä eikä tarvi kummemmin pelätä puskissa vaanivia raiskaajia kun kaikki tuntee kaikki ja aina tiedetään jos joku on pedofiili jne. Mutta mulla on ollut niin ikävä mun koiraakin. Musta se on niin ihana ja suloinen ja söpö ! Oon muuten huomannut kävelyttäessäni koiraa täällä, että tähdet loistaa paljon kirkkaammin tämän kylän taivaalla kuin Tampereen yössä.
Sunnuntaiaamu eli nyt.
En mennyt kirkkoon. Tiedän tiedän, mutta mun oli alunperin tarkoitus mennä siskoni kanssa, mutta hän sanoi että ei todellakaan lähde minnekään kirkkoon O__o Ja mä kun luulin että se nyt lähtis koska vaan.. Käyhän se noissa nuorten uskontoiltamissakin viikkottain. No joo, onhan ne vähän eri asia... mutta kuitenkin. Oispa mulla ees menkat, niin ois joku tekosyy, mutta ei. Mä oon aina kirkossa, ainaki ennen, kuunnellu kumminkin tarkkaan saarnat jne. En oo vaan koisinut. Mutta nyt on VIIMEINEN PÄIVÄ!! AFDSASDSADSASDSASDSASDSASDSASDSASDSDSDSASDSASDSASDSDSADSASDSASDSASDSASDSASD!!!
Hallelujah ja aamen!
Muutamia vastauksia satunnaisiin kysymyksiin:
Kokeilussa ei ole koskaan ollut kysymys uskosta. Tarkoituksemme oli etsiä raamatusta ristiriitaisimpia käskyjä ja seurata meidän kautta niiden noudattamisen aiheuttamia muutoksia käyttäytymisessä. Halusimme testata käskyjä käytännössä. Kaikki käskyt, joissa pyydetään rukoilemaan tai pitämään Jumalaa ainoana oikeana ja päästämään Herran valo sisäämme, päätimme heti alussa jättää pois. Minusta ainakin tuntuu turhalta rukoilla, jos en usko kenenkään kuulevan. Minusta ainakin tuntuisi hirveän turhalta yrittää uskoa, koska tiedän etten pohjimmiltani tule uskomaan. Se olisi vaan ollut hirveen väkinäistä teeskentelyä, joka olisi vain loukannut ympärilläni olevia ihmisiäkin.
Raamatussa Jeesus juo viiniä ja raamatussa kielletään humaltuminen. Miksi minä sitten kieltäydyn kokonaan alkoholista? En ole alkoholisti, joka maistaessaan vähän alkoholia villiintyy ja vaatii lisää kehoonsa enkä juo joka viikonloppu. Mutta koska juon alkoholia silloin tällöin ja paljon, päätin kieltäytyä kokonaan ja katsoa mitä tapahtuu. Sosiaalisuudessa on pieniä hassuja huomioita siitä, kun ihmiset on ihmeissään miksi en juo.
Kasvisruokailusta mainitaan raamatussa suurin piirtein näin; jos syö pelkästään kasviksia, tekee syntiä. Ja miksi olen kasvislinjalla? Me olemme ottaneet käskymme eri raamatun tulkinnoista. Raamattuhan on siinä jännä kirja, että otat yhden kohdan sieltä, annat sen viidelle eri ihmiselle saat viisi erinlaista tulkintaa, joskus jota kymmenen. Yhden tulkinnan mukaan "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" kattaa myös eläimet. Kasvisruuan kannattajat löytävät myös raamatusta muitakin kohtia, jotka tukevat heidän ajattelutapaa. Osan mielestä myös Paavalin antamat käskyt koskien lihansyöntiä eivät ole samalla tasolla Jeesuksen ja Jumalan ohjeiden kanssa. Itse päätin alkaa kasvisruokailijaksi, koska se eroaa superlihamässäilytavoistani huomattavasti.
Saanalle: Pyhän Olavin kirkossa käytiin. Se on se, jonka joku poltti aikoinaan ja nyt se on kunnostettu talkoovoimin. Siellä on myös ne uudet maalaukset. Oli muuten tosi hyvä, kun ne selitettiin ne maalaukset meille, en ois tajunnut itse yhtään mitä ne ois tarkoittanut. Jaa, sun äidillä on ollut kiva koulutoveri :D Siellä on kyllä paljon "syyllistetty" sitä, kun seinälläkin lukee tuhopolttajasta ja se meidän opas tekodramaattisesti sitä vähän painotti kuinka paha ihminen on ollut kun näin on tehnyt.
Ja sitten sille yhdellä ihmiselle, joka varmaan ymmärsi vähän väärin aikeemme. Me emme tee dokumenttia rahasta, me emme saa tästä mitään palkkaa ja tuskimpa mitään hirveetä mainettakaan. Tämä on meidän koulutyö, joka on kuultavissa myöhemmin RadioMoreenilla ja meille ei makseta mitään. Olemme oikeasti opiskelijoita, emme teeskentele olevamme huijataksemme ihmisiä. Teemme tämän vain koska aihe kiinnostaa meitä ja olemme varmaankin vähän masokistisia.
Kiitos kaikille kommentoijille! :) Oikeasti ihanaa tietää että tää juttu on kiinnostanut jotakuta. Mä kirjoitan tänne vielä ehkä tänään ja ainakin maanantaina. Saatte kuulla sitten mitä on mulle jäi mieleen raamattuviikosta noin yleisesti ja sellainen jonkinlainen yhteenveto. Nyt täytyy luovuttaa kone siskolle, se on marmattanut tossa jo tunnin ajan.
torstai 8. lokakuuta 2009
Päivän kuvat
Olin kipeänä, mutta tässä tylsästä päivästäni muutama kuva.
Tässä minä tänään:
Päivän paras aamiainen(lattialla näkyy Zon-särkyvoidepurnukka):
Päivän paras kappale:
Ja sitten viikon ehdottomasti hauskin tilanne:
Tässä minä viikko ennen raamattukokeilun alkua:
Tässä minä tänään: Päivän paras löytö kämpiltä(ai että himotti):
Päivän paras aamiainen(lattialla näkyy Zon-särkyvoidepurnukka):Päivän paras kappale:Päivän paras kiinalaiskasvisnoutoruoka<3:
Ja sitten viikon ehdottomasti hauskin tilanne:
( selitys tälle eiliselle kuvalle löytyy Emmi G. blogista http://piinaviikot.blogspot.com/ )
Ja päivän herkullisimmat synnit(Sorruin sittenkin): http://www.youtube.com/watch?v=DM2177pHMT0 , http://www.youtube.com/watch?v=Fih9mGTlygM&feature=related ja http://www.youtube.com/watch?v=KOC0CQqV37A
Aaaahh.... Ei tarvinut kun kuunnella kerran noi biisit ja heti tuli parempi mieli. Sitten riitti.. ainakin tämän viikon loppuun asti. Lupaan etten sorry tälläiseen syntiseen musaan enään. Kadunko sitä että kuuntelin ne? Valehtelisin jos sanoisin että joo. Enkä halua valehdella ja näin ollen tehdä lisää syntiä.
Pakko oli saada piristystä koska riitelin hyvän ystäväni kanssa(ei muuten ollu eka kerta näillä viikoilla). Hän on suuttunut minulle ja toiselle Emmille, koska meillä on yksi toinenkin projekti ja me ei olla nyt Emmin kaa jaksettu oikein keskittyä siihen. Ystävämme kettuuntui minulle, koska hänen mukaansa olen saamaton ja en voi keskittyä yhtään mihinkään. Kai siinä on hitusen totuuden ripaustakin mutta mä en vaan oo saannut levähtää tässä missään vaiheessa. Ensin YO-kokeet ja nyt raamattuviikot(ystävällämme ei kumpiakaan). Ja tämän projektin pitää olla valmis muutamassa viikossa kun taas sen toisen olisi määrä valmistua ennen joulua. AAARGGHH! Mulla on myös normaalin raamattun kanssa elämisen lisäksi koulukäynti, josta olen nyt tippunut kärryiltä parin päivän sairaana olon takia ja muutenkin on lössö olo kun ei saa tehdä mitään kivaa... Mä meen agstaamaan tohon mun nauhuriin. Valitin sinne jo päivällä sellaiset 20 minuuttia suoraan että vois jo loppuu tää ja voisin haistaa ulosteet tälle kokeilulle. Huomenna yritän jaksaa vastata teidän kommentteihin mutta nyt ei vaan jaksa. Tekisi vaan mieli luovuttaa, vaikka onki vaan kolme päivää jäljellä.
Tuskainen "Kieletty sana"-päivä vol. 2
Minä täällä kotona sairastelen, jo toista päivää pois koulusta. Kauhee angsti päällä ja tahtois soittaa The Baseballsia jotta piristyisi, mutta ei kauheesti saisi... :( Mulla menee kohta hermot kaikkeen. Kouluun, ihmissuhteisiin, raamattuviikkoihin, kasvisruokaan, uuteen irc-galleriaan jne. En jaksa kirjoittaa enempää nyt, mun pää hajoo kohta... illalla enemmän jos ehtii/on parempi olo. Ja ehkä lisää kuviakin meidän elämästä.
P.S. Kiitti kommentoijille! Te piristitte päivääni taas :)
P.S. Kiitti kommentoijille! Te piristitte päivääni taas :)
tiistai 6. lokakuuta 2009
Jäätävä totuus
Gotta keep it goin', keep the lovin' goin'
Keep it on a roll, only God knows
If I be with you, baby I'm confused
You choose, you choose
- Kanye West
Mietin tässä jaksaisiko kirjoittaa ollenkaan tänään yhtään mitään, mutta koska huomasin että minulla oli tullut taas yksi uusi kommentti, joka todistaa sen että joku lukee tätä, jaksoin aloittaa taas tän pään avaamisen. :)
Tänään oli kohtaaminen erään rakkaimpiin ihmisolioihin kuuluvan henkilöni kanssa. Hän tiesi raamattuviikoistani ja mitä ne sisältää, mutta hän ei ole ennen nähnyt minua kyseisen kokeilun aikana. Noh, hän ei tunnistanut minua kadulla ja minulla kesti jonkin aikaa itsekkin löytää hänet. Ja lopulta kun hän huomasi minut, keskustelu oli seuraavanlainen;
Inka: "Moi!"
Lylle: "Moro!"
*hali*
Inka: "En meinannut tunnistaa sua!"
Lylle: "Mä tiedän että näytän kamalalta."
Inka: "Noh, et sä nyt niin kamalalta näytä.."
*pieni tauko*
Lylle: "Mutta kuitenkin..?"
Inka: "Noh, on oot sä kyllä aika epälyllemäinen jos et muuta."
-_______-
Tahtoo hameet, sukkahousut ja korkkarit takas. Piste. Ja ihanan oudot naiselliset laukut. Alkaa kyllästyttää käyttää koko ajan tota "Jäähyväiset muovikasseille", vaikka makea kassi onkin.
Mutta nyt siitä kirkkoreissusta. Se oli tosi jäätävä kokemus. Siis kirjaimellisesti. Kiitos rakas opettajani, kun kerroit meille ettei Tyrvään kirkossa ole lämmitystä. Tosin olisihan sen voinnut mainita vähän aikaisemmin kun siinä kirkon pihassa. Ulkonakin oli jo kylmä ja vanha kivinen kirkko vielä imi itseensä kylmää kunnolla, joten sisällä oli muutamien asteen erolla kylmempää kuin ulkona. Kaikki olivat jäässä siellä ja punaiset nenätkin ilmaantuivat kaikkien naamaa koristamaan. Onneksi minulla oli sentään raamattuviikkojen suoma kerrospukeutuminen käytössä ja selvisin pahemmilta paleltumavammoilta. Sääliksi kävi joitakin nuorempia oppilaita, jotka olivat lähteneet just sillä varustuksella jota itse kaipaan; sukkahousuilla ja hameella. Raamattuviikot näköjään pelastavat henkesi, elleivät sieluasi.
Kirkko oli upea ulkoapäin. Mutta jotakin sen tunnelmassa häiritsi kun pääsin sisälle. Johtuiko siitä että yleensä kirkoissa oli lämmitys tai jotain, mutta paikasta puuttui jokin kotoinen asia. Minä olen nähnyt paljon erinlaisia kirkkoja, niin kotimaassa kuin ulkomailla, mutta voin sanoo ettei tämä pääse lempparikseni. Olen aina pienestä asti kokenut jonkinlaista kunnioitusta aina astuessani kirkkoon, vaikka en nyt varsinaisesti väitä uskoneeni sen enempää mihinkään. Kirkko on aina ollut paikka, jossa olen miettinyt itsekseni asioita, kun olen sinne joutunut. Olen käyttäytynyt aina kiltisti kirkossa. Mutta Tyrvään kirkkoon astuessani kunnioitus kirkkoa kohtaan ei vaan ottanut paikkaansa. Rakennuksena hieno ja kunniotettava, kirkkona ei. Ehkä se johtui juuri siitä, että meille opastettiin sitä vain historiallisena rakennuksena ja saimme kulkea vapaasti miten halusimme. Siinä tavallaan se pyhyys katosi. Pappia en sitten tavannut reissulla. Harmi sinänsä. Ois kiva ollut saada jonkinlaisia vastauksia kysymyksiini. Tosin uskon ettei kukaan pappi osaa vastata niihin kysymyksiin tyhjentävästi. Tai oikeastaan kukaan ei osaa.
Mutta nyt saa riittää tältä illalta. Kaikki ihmeiset, jotka luette tätä, jos haluatte kysyä minulta jostakin asiasta, esim. kuinka joku käsky sujuu tai mitä ajattelen jostakin asiasta, liittyen raamattuviikkoihin kysykää. Yritän sitten vastata parhaani mukaan.
Keep it on a roll, only God knows
If I be with you, baby I'm confused
You choose, you choose
- Kanye West
Mietin tässä jaksaisiko kirjoittaa ollenkaan tänään yhtään mitään, mutta koska huomasin että minulla oli tullut taas yksi uusi kommentti, joka todistaa sen että joku lukee tätä, jaksoin aloittaa taas tän pään avaamisen. :)
Tänään oli kohtaaminen erään rakkaimpiin ihmisolioihin kuuluvan henkilöni kanssa. Hän tiesi raamattuviikoistani ja mitä ne sisältää, mutta hän ei ole ennen nähnyt minua kyseisen kokeilun aikana. Noh, hän ei tunnistanut minua kadulla ja minulla kesti jonkin aikaa itsekkin löytää hänet. Ja lopulta kun hän huomasi minut, keskustelu oli seuraavanlainen;
Inka: "Moi!"
Lylle: "Moro!"
*hali*
Inka: "En meinannut tunnistaa sua!"
Lylle: "Mä tiedän että näytän kamalalta."
Inka: "Noh, et sä nyt niin kamalalta näytä.."
*pieni tauko*
Lylle: "Mutta kuitenkin..?"
Inka: "Noh, on oot sä kyllä aika epälyllemäinen jos et muuta."
-_______-
Tahtoo hameet, sukkahousut ja korkkarit takas. Piste. Ja ihanan oudot naiselliset laukut. Alkaa kyllästyttää käyttää koko ajan tota "Jäähyväiset muovikasseille", vaikka makea kassi onkin.
Mutta nyt siitä kirkkoreissusta. Se oli tosi jäätävä kokemus. Siis kirjaimellisesti. Kiitos rakas opettajani, kun kerroit meille ettei Tyrvään kirkossa ole lämmitystä. Tosin olisihan sen voinnut mainita vähän aikaisemmin kun siinä kirkon pihassa. Ulkonakin oli jo kylmä ja vanha kivinen kirkko vielä imi itseensä kylmää kunnolla, joten sisällä oli muutamien asteen erolla kylmempää kuin ulkona. Kaikki olivat jäässä siellä ja punaiset nenätkin ilmaantuivat kaikkien naamaa koristamaan. Onneksi minulla oli sentään raamattuviikkojen suoma kerrospukeutuminen käytössä ja selvisin pahemmilta paleltumavammoilta. Sääliksi kävi joitakin nuorempia oppilaita, jotka olivat lähteneet just sillä varustuksella jota itse kaipaan; sukkahousuilla ja hameella. Raamattuviikot näköjään pelastavat henkesi, elleivät sieluasi.
Kirkko oli upea ulkoapäin. Mutta jotakin sen tunnelmassa häiritsi kun pääsin sisälle. Johtuiko siitä että yleensä kirkoissa oli lämmitys tai jotain, mutta paikasta puuttui jokin kotoinen asia. Minä olen nähnyt paljon erinlaisia kirkkoja, niin kotimaassa kuin ulkomailla, mutta voin sanoo ettei tämä pääse lempparikseni. Olen aina pienestä asti kokenut jonkinlaista kunnioitusta aina astuessani kirkkoon, vaikka en nyt varsinaisesti väitä uskoneeni sen enempää mihinkään. Kirkko on aina ollut paikka, jossa olen miettinyt itsekseni asioita, kun olen sinne joutunut. Olen käyttäytynyt aina kiltisti kirkossa. Mutta Tyrvään kirkkoon astuessani kunnioitus kirkkoa kohtaan ei vaan ottanut paikkaansa. Rakennuksena hieno ja kunniotettava, kirkkona ei. Ehkä se johtui juuri siitä, että meille opastettiin sitä vain historiallisena rakennuksena ja saimme kulkea vapaasti miten halusimme. Siinä tavallaan se pyhyys katosi. Pappia en sitten tavannut reissulla. Harmi sinänsä. Ois kiva ollut saada jonkinlaisia vastauksia kysymyksiini. Tosin uskon ettei kukaan pappi osaa vastata niihin kysymyksiin tyhjentävästi. Tai oikeastaan kukaan ei osaa.
Mutta nyt saa riittää tältä illalta. Kaikki ihmeiset, jotka luette tätä, jos haluatte kysyä minulta jostakin asiasta, esim. kuinka joku käsky sujuu tai mitä ajattelen jostakin asiasta, liittyen raamattuviikkoihin kysykää. Yritän sitten vastata parhaani mukaan.
maanantai 5. lokakuuta 2009
Viimeistä viikkoa viedään.
If God's the game you're playing
Well we must get more acquainted
Because it has to be so lonely
To be the only one who's holy
- Paramore
Tänään oli ehkä kaikkein helpoin päivä. Olin koulussa normaalisti ja sen jälkeen lähdin kuntosalille kavereiden kanssa. Sitten mentiin kirjoittamaan kaverin luo näytelmää ja sitten tulinkin kotiin. Aika simppelii. Paitsi että ostin kaksi levyä, molemmat Horrorpopsia !! Tahtoisi kuunella, mutta ei saa. Liian syntistä...
Tänään koulussa kasvisruoka oli ihan syötävää. Ja koska minulla oli hirveä nälkä, kävin jopa hakemassa lisää O_____O En olisi ikinä uskonut moista itsestäni. Kiroilin tänään normaalia enemmän, kun kaverin luona väsyneenä rentoutui vielä entistä enemmän, niin ei muistanut kontrolloida itseään kokonaan. Sisäiset maisemat näyttävät aika puhtailta itse asiassa, kun on lakannut koko ajan ajattelemasta sitä mitä saa ajatella ja mitä ei. Kokeilkaapa itse olla vaikka ajattelematta seksiä, kun teille käsketään olemaan ajattelematta sitä. Näätte kuinka vaikeaa se on. (Tää alkaa nyt kuullostaa siltä kuin olisin suuremman luokan pervo. Paitsi että oon.) Onneksi menkat eivät vielä ole alkaneet, mutta mua pelottaa että ne ehtii näille viikoille vielä oikein hyvin. Lukekaa säännöistä, jos ette muista mitä silloin tapahtuu.
Huomenna on jännä päivä. Mä lähden historiankurssin kanssa reissulle Tyrvään kirkolle. Siellähän nyt on ne uudet maalauksetkin ja silleen. Ehkä mä saan sieltä lisää pohdittavaa liittyen näihin viikkoihin. Ja jos mulla herää kysymyksiä, niin kai siellä voin kysyä joltakin vastausta kun meillä on opastettu kierros. Salaa herätän toiveita että pääsisin keskustelemaan jonkun papin kanssa raamatun omituisista ristiriidoista. Jeesus käskee ihmisiä vihaamaan perhettään ja seuraamaan häntä, mutta samalla raamatussa käsketään rakastamaan lähimmäistä. Ja miksi kristinusko vihaa niin paljon esim. homoja, vaikka raamattu neuvoo rakastamaan kaikkia ihmisiä heidän synneistään huolimatta. Synnitön heittäköön ensimmäisenä kiven, ja kuka voi oikeasti väittää itseään synnittömäksi. Kaikki ihmiset netissä kommentoivat meille ettemme voi onnistua elämään ilman syntiä ennen kuin aloitimme kokeen. Tulokseen on tultu jo ettemme pysty. Olen itse kumminkin pystynyt vähentämään rajusti syntiemme määrää normaallista arjesta. Ja se on nyt ainakin jotakin. Ja ei sitä ihmistä pysty muuttamaan yhdessä yössä, tarvitaan ainakin kaksi viikkoa.
Mitä sitten luulen tasan viikon päästä tapahtuvan? Valvon todennäköisesti sunnuntaina yli puolenyön, jotta saan laittaa Horropopsia ja The Creepshowta soimaan, juon viinapaukun, ryntään parvekkeelle kiroilemaan puluille, sen jälkeen heitän haaremihousut kaapin perälle odottamaan kesää ja pistän päälleni jotain tosi minimittaista materiaalista piittaamatta. Meikkaan itselleni tosi HardCore-meikit ja laitan tukkani Amy Winehouse tyyliin isosti ja korkealle. Pistän lempikoruni ja muutamat muutkin päälle ja otan taas viinapaukun. Tanssahtelen ympäri olohuonetta ja juon juon juon. Saatan päätyä baariin ja herätä jostain ojan pohjalta poliisien yrittäessä herättää minua. Tai sitten en. Todennäköisesti kiroilen pienen kiroilunpuuskan ja avaan television katsoakseni jonkun leffan. Ja kuuntelen Horropopsia. Ja syön kiinalaista liharuokaa. Kotona perheeni kanssa. Kuullostaa itseasiassa paljon paremmalta. Luulen että ekoina päivinä tai jopa viikkona kestää aikaa palata takaisin normaaliksi. Kiroilu ei suju itsestään ja härskiä juttuja ei lennä luonnostaan yhtä spontaanisti.
No jotakin mitä toivon tapahtuvan on laihtuminen. Mä oon lihonnut viikossa tasaisesti kaksi kiloa tällä kasvisruualla. Ongelma on varmasti se, että syön nykyisin paljon leipää kun on tullut nälkä. Ja mä mässytän masennukseeni sitä leipää ja paljon. Ja muroja. Ja jugurttia. Nyt sentään syön oikeasti kouluaterioitakin, toisin kun kokeilun alussa. Mutta silti on älyttömän plösö olo. Portaiden nouseminenkin ottaa jotenkin koville nykyään. Kuntosalillakin tuntui erittäin voimattomalta. Tahtoo takaisin normaaleihin ruokailutapoihin.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Pyhitä lepopäivä, tee syntiä.
Yo, We at war
We at war with terrorism, racism, and most of all we at war with ourselves
(Jesus Walks)
God show me the way because the Devil trying to break me down
(Jesus Walks with me) with me, with me, with me
- Kanye West
Sunnuntai. Ollaan puolessa välissä kokeilua. Päivä alkoi sillä, että mummon ja siskon kanssa lähdettiin kiertää kaupungille. Kun tuli nälkä päätettiin mennä syömään. Päädyttiin yhteen nimeltä mainitsemattomaan ravintolaan ja otettiin sieltä seisova pöytä kaikille. Mutta arvatkaas muistinko vasta siinä vaiheessa olevani kasvissyöjä kun lautanen oli jo kädessäni ja katsoin tarjoolla olevaa ruokaa. Kanaa, porsasta, naudanlihaa.... ainoa vaihtoehto ilman lihaa oli salaatinlehdet. Vaihtoehdot:
a.) Menisin ja selittäisin tilanteen herralle tiskin takana ja sökertäisin häpeissäni anteeksipyyntöni. Olen kokenut kysyisen herran kanssa aikoinaan äärimmäisen nolon hetken, johon liittyy extremehumalaoloa ja oksennusta.
b.) Söisin lihaa.
No, ei tarvinnut kauan miettiä kumman valitsen. Päätin syödä lihaa, mutta en syönnyt muuta kuin kanaa. Yritin seisovasta pöydästä napata kuitenkin mahdollisimman paljon kasviksia ja mahdollisimman vähän kanaa. Täytyy muuten sanoo, ettei se kana ees oikeen himottanut. Ja tää ei johdu siitä ettei se olisi ollut hyvää, koska se oli. Mutta mä varmaan en pystynyt edes nauttimaan siitä, koska tiesin sen olevan väärin. Oon nyt myös aika pettynyt itseeni. Kuvittelin voivani oikeesti selvitä ilman lihaa kaksi viikkoa, kun viime kokeilussakin lipsahdin himojeni johdattamana tokavikana päivänä(kokeilu oli sen viikon mittanen). Mä oon nyt tosi masentunut tästä epäonnistumisesta oikeasti. Mä oikeesti luulin olevani vahvempi tällä kertaa. Mutta toisin kun viime kerralla, en nauttinut tästä ateriasta.
Toinen suuri juttu oli tänään illalla. Mä sain soiton yhdeltä jätkältä, jonka kanssa mun on pitänyt käydä ulkona juttelemassa jo yli kahden kuukauden ajan mutta koskaan ei oo sopinut ajat yhteen. Tänään hän sitten kutsui mut baariin. Kauhee paniikki! Mitä ihmettä mä pistän päälle, jotta näyttäisin edes jotenkin siedettävältä ihmisten ilmoilla mutta silti raamatun sääntöjen mukaiselta?! Päädyin sitten nopeesti pistämään ne ah niin ihana farkut, topin ja sen päälle ruutukauluspaidan. Molemmat oli 100% jotakin. Paitsi ne farkut edelleen 98% puuvillaa ja jotain muuta se 2 prosenttia. Kamalampaa oli se meikittömyys ja tukan laittamattomuus. Mä näytin ihan oikeesti siltä kuin oisin heränyt krapulassa jostain ojan perukoilta. Päätin pelastaa tilanteen knallimaisella hatulla(100% Wool) jonka ostin tänään :D. Siinä taas muuten syntiä... Joo, mutta siihen baarijuttuun takas. No, paikan päälle päästyäni jätkälle selitin miksi olin niin natural tällä kertaa ja äijä oli vähän "Whaaaat?"-ilmeellä kun päästin suustani ulos sanan "raamattuviikot". Kai musta ei ekana tuu mieleen uskonnon asiat ku näkee :DD Hyvä vaan.
Joo, no ei se mitään hauskaa oli, jätkä joi olutta ja olisi halunnut tarjota mullekin ja mä teinkin tässä syntiä. Siis syntiä siinä, etten ottanut ku ilmaiseksi tarjotaan. Se on musta kyllä oikeesti ehkä suurin synti maailmassa, mutta en usko että "Lyllen raamattu" olisi yhtä suuri kirjamenestys kuin alkuperäinen raamattu. Joo, raamatussa Jeesushan juo viiniä ja niin edelleen, mutta koska alkoholi on kielletty meidän säännöissä niin nyt pysytään sitten siinä. Kismitti vieläkin tuossa vaiheessa se kana, niin en viittynyt pidentää syntilistaa. Sovittiin jätkän kaa sitten erohetkellä, että tavataan kun raamattuviikot on ohi niin minäkin saan sitten ottaa hiivasta.
Että tällästä tänään. Teinkö liikaa syntiä syödessäni sitä kanaa?
P.S. Unohdin mainita siitä mun farkkutakistani sellaisen jutun, kun mä en oo oikeesti käyttänyt sitä kun kerran kaksi tässä ennen raamattuviikkoja niin huomasin nyt ettei siinä olekaan vuorta. Siinä on vaan sellainen värjäys sisäpuolella että se näyttää kuin siinä olisi vuori. Eli se onkin 100% puuvillaa. Hah! Syntilistasta miinnustetaan farkkutakki :DD
We at war with terrorism, racism, and most of all we at war with ourselves
(Jesus Walks)
God show me the way because the Devil trying to break me down
(Jesus Walks with me) with me, with me, with me
- Kanye West
Sunnuntai. Ollaan puolessa välissä kokeilua. Päivä alkoi sillä, että mummon ja siskon kanssa lähdettiin kiertää kaupungille. Kun tuli nälkä päätettiin mennä syömään. Päädyttiin yhteen nimeltä mainitsemattomaan ravintolaan ja otettiin sieltä seisova pöytä kaikille. Mutta arvatkaas muistinko vasta siinä vaiheessa olevani kasvissyöjä kun lautanen oli jo kädessäni ja katsoin tarjoolla olevaa ruokaa. Kanaa, porsasta, naudanlihaa.... ainoa vaihtoehto ilman lihaa oli salaatinlehdet. Vaihtoehdot:
a.) Menisin ja selittäisin tilanteen herralle tiskin takana ja sökertäisin häpeissäni anteeksipyyntöni. Olen kokenut kysyisen herran kanssa aikoinaan äärimmäisen nolon hetken, johon liittyy extremehumalaoloa ja oksennusta.
b.) Söisin lihaa.
No, ei tarvinnut kauan miettiä kumman valitsen. Päätin syödä lihaa, mutta en syönnyt muuta kuin kanaa. Yritin seisovasta pöydästä napata kuitenkin mahdollisimman paljon kasviksia ja mahdollisimman vähän kanaa. Täytyy muuten sanoo, ettei se kana ees oikeen himottanut. Ja tää ei johdu siitä ettei se olisi ollut hyvää, koska se oli. Mutta mä varmaan en pystynyt edes nauttimaan siitä, koska tiesin sen olevan väärin. Oon nyt myös aika pettynyt itseeni. Kuvittelin voivani oikeesti selvitä ilman lihaa kaksi viikkoa, kun viime kokeilussakin lipsahdin himojeni johdattamana tokavikana päivänä(kokeilu oli sen viikon mittanen). Mä oon nyt tosi masentunut tästä epäonnistumisesta oikeasti. Mä oikeesti luulin olevani vahvempi tällä kertaa. Mutta toisin kun viime kerralla, en nauttinut tästä ateriasta.
Toinen suuri juttu oli tänään illalla. Mä sain soiton yhdeltä jätkältä, jonka kanssa mun on pitänyt käydä ulkona juttelemassa jo yli kahden kuukauden ajan mutta koskaan ei oo sopinut ajat yhteen. Tänään hän sitten kutsui mut baariin. Kauhee paniikki! Mitä ihmettä mä pistän päälle, jotta näyttäisin edes jotenkin siedettävältä ihmisten ilmoilla mutta silti raamatun sääntöjen mukaiselta?! Päädyin sitten nopeesti pistämään ne ah niin ihana farkut, topin ja sen päälle ruutukauluspaidan. Molemmat oli 100% jotakin. Paitsi ne farkut edelleen 98% puuvillaa ja jotain muuta se 2 prosenttia. Kamalampaa oli se meikittömyys ja tukan laittamattomuus. Mä näytin ihan oikeesti siltä kuin oisin heränyt krapulassa jostain ojan perukoilta. Päätin pelastaa tilanteen knallimaisella hatulla(100% Wool) jonka ostin tänään :D. Siinä taas muuten syntiä... Joo, mutta siihen baarijuttuun takas. No, paikan päälle päästyäni jätkälle selitin miksi olin niin natural tällä kertaa ja äijä oli vähän "Whaaaat?"-ilmeellä kun päästin suustani ulos sanan "raamattuviikot". Kai musta ei ekana tuu mieleen uskonnon asiat ku näkee :DD Hyvä vaan.
Joo, no ei se mitään hauskaa oli, jätkä joi olutta ja olisi halunnut tarjota mullekin ja mä teinkin tässä syntiä. Siis syntiä siinä, etten ottanut ku ilmaiseksi tarjotaan. Se on musta kyllä oikeesti ehkä suurin synti maailmassa, mutta en usko että "Lyllen raamattu" olisi yhtä suuri kirjamenestys kuin alkuperäinen raamattu. Joo, raamatussa Jeesushan juo viiniä ja niin edelleen, mutta koska alkoholi on kielletty meidän säännöissä niin nyt pysytään sitten siinä. Kismitti vieläkin tuossa vaiheessa se kana, niin en viittynyt pidentää syntilistaa. Sovittiin jätkän kaa sitten erohetkellä, että tavataan kun raamattuviikot on ohi niin minäkin saan sitten ottaa hiivasta.
Että tällästä tänään. Teinkö liikaa syntiä syödessäni sitä kanaa?
P.S. Unohdin mainita siitä mun farkkutakistani sellaisen jutun, kun mä en oo oikeesti käyttänyt sitä kun kerran kaksi tässä ennen raamattuviikkoja niin huomasin nyt ettei siinä olekaan vuorta. Siinä on vaan sellainen värjäys sisäpuolella että se näyttää kuin siinä olisi vuori. Eli se onkin 100% puuvillaa. Hah! Syntilistasta miinnustetaan farkkutakki :DD
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)