Ensimmäinen ehtoollinen

"You can run on for a long time
Run on for a long time
Run on for a long time
Sooner or later God'll cut you down
Sooner or later God'll cut you down"
- Johnny Cash

Ensimmäinen päivä takana. Tuskaa ja masennusta jo havaittavissa. Mikään ei huvita ja tylsää on kuin mikä. Telkku on kiinni, eikä nettiäkään oikein saa käyttää mihinkään ylimääräiseen. Mariannesuklaakarkit ovat vadissa tuossa pöydällä härnäämässä olemassaolollaan. Musiikkia voi kuunella, muttei sitä mitä haluaisi juuri nyt. Jääkaappi on tyhjä lihasta, ainoastaan pakastimessa on mummon tekemiä lihapullia. Meikkipussi on edelleen kiinni ja vaatteista suurin osa on kiellettyjen listalla. Hiukset ovat pitkästä aikaa silmillä ja sojottavat joka suuntaan. Kaverit kyselivät, mihin viikonloppuna. En voinnut mennä mukaan, ei saa humaltua. Kielletty on sekin hupi.

Minua ärsytti tänään todella paljon koulun kasvisruokajono. Lihapuolella olisi ollut kolme jonoa ja kaikki lyhyitä. Kasvislinja taas oli synnillisen pitkä ja päättelin, ettei ruoka varmasti olisi sen arvoista. Ostin kasvisleivän naistoimikunnan kahviosta. Se oli ihan hyvää. Myöhemmin söin pakastepitsan, jossa oli neljää erinlaista juustoa. Täytyisi varmaankin opetella valmistamaan kasvisruokia tässä piakoin.

Puheilmaisustani voin sanoa seuraavaa; kirosanat kuuluvat perussanastooni. Joten voitte kuvitella kuinka hyvin, mulla meni tänään.... -___________________-
"Perke** ku en löytänyt sopivia sukkia."
"Dääääm....OHO!"
"Siis päin pers*ttä menee tääki.. HUPS!"
"Voihan vitt.........si."
"Joo, ja sitten se v*ttu tulikin kulman takaa.. EIKU!"
"Tää hit.......sin vehje ei taaskaan toimi"
Loppupäivästä osasi varoa enemmän. Ja onnistui päättämään sanat eritavalla kuin oli alunperin ajatellut sanoa ne. Oli muuten tosi hyvä, kun tätä kokeiluu oli kestänyt tasan sen kaksi minuuttia niin päästin huomaamattani yhden kirosanan suustani.

Vaatetuksestani voin sen verran kertoo, että haaremihousut pääsivät käyttöön. Sen päälle pitkä vihreä tunika, jota oon käyttänyt mekkona. Plus huivi, koska oon vieläkin aika huonovointinen ja kipee. Villasukat olivat kova sana koulun kylmillä käytävillä, ne ovat mukavat <3
Ainut ongelma vaan oli kylmyys. Ulkona on jo syksy ja tänään jouduin jopa raekuuron pommittamaksi. Haaremihousuissa paleli, varsinkin kun ne kostuivat syksyisessä sateessa. Täytyy keksiä lämpimämpää päälle huomiseksi.

Älä valehtele. On muuten vaikea käsky. Valkoisia valheita tuli tänään ja yritin korjata ne mahdollisimman nopeasti. Jotkin jäivät tosin korjaamatta. Mun huumoriin on tarttunut aika hyvin sarkasmia lähiaikoina, ja tavallaan se on valehtelemista joten sekin osa on persoonastani on poissa.

Paljon muutakin havaitsin, mutta lisää tulee lähiaikoina. Nyt päätä särkee ihan liikaa. Mä en kyllä nyt vieläkään ymmärrä kuinka mä tuun jaksamaan tätä kaksi viikkoa.