Tuska-Tiistai

Kuvassa minä, Emmi P. ja Emmi G. ennen raamattuviikkoja. Myöhemmin tulee kuva, miltä näytämme kokeen aikana.

"What if God was one of us

Just a slob like one of us

Just a stranger on the bus

Trying to make his way home

He's trying to make his way home

Back up to heaven all alone

Nobody calling on the phone

Except for the pope maybe in rome"

- Joan Osborne

Toinen päivä osittain takana.

Tänään oli itseasiassa helpompaa kuin eilen. Kiroilua oli huomattavasti vähemmän. Ainoastaan näyttämötyön tunnilla jouduin lausumaan kaksi kertaa p:llä alkavan pakanajumalan nimen, kun paikkasin toista ihmistä. ;_________________________________; Tosin näyttämötyön opettaja ei tiennyt tästä kokeilusta mitään, enkä halunnut alkaa selittää kesken kohtauksen miksi en kiroile. Varsinkaan kun rooli ei ollut omani.

Kerroin tästä sitten meidän opettajalle, jonka kurssilla teemme tätä kokeilua, kun hän kysyi kuinka menee. Myöhemmin hän kuulemma sanoi näyttämötyön opettajalle, että älä enään kiroiluta sitä tyttöä kun sillä on kokeilu menossa :DDDDD Voin vaan kuvitella kuinka opettajalle on valjennut, että miksi tää kakara on yhtäkkiä alkanut näyttää ainaisessa krapulassa kulkevalta mörrimöykyltä. :DD

Sisäiset mielenmaisemani ovat puhtaammat kuin eilen. Eilen tuntui, että pää räjähtää yrityksestä olla ajattelematta kaikkeä kiellettyä. Tänään tosin tuli yksi hirveä kateuden/himon tunne, kun näin yhden tytön kengät. Ne kengät ovat olleet vaikka kuinka kauan myynnissä yhdellä kirpputorilla ja ne olivat a.) liian pienet b.) liian kalliit minulle. Ja nyt yhdellä tytöllä on ne meidän koulussa ne !!!!!!!!!!!!!!!!!!!! ;________________; Uskoin ettei minun tarvi enään ikinä nähdä noita suuren pettymyksen aiheuttaneita kauniita esineitä, mutta ei. Nyt ne irvailevat minulle joka päivä tietyllä tunneilla, kun niiden omistaja istuu minun edessä.

Mutta kaikkein kamalinta tänään oli ruoka! MÄ VIHAAN KASVISTA! Mä oon A-luokan lihansyöjä, joka tilaa pitsan kolmella eri lihalla ja ehkä sipulia siihen mukaan joskus. Siis tänään kun menin kasvisruokajonoon(jossa ei onneksi ollut kuin muutama ihminen tänään) sain kauhukseni todeta, että ruokalista ei ollut valehdellut. Riisivadin vieressä oli toinen vati, jonka sisältö oli valkoista mömmöä. Valkeuden keskuudesta pilkisti kaksi ultimaattista lemppari-inhokkiani, porkkana ja parsa. "HYYYIIII!!" totesin kovaan ääneen toiselle kokeiluun osallistuvalle Emmille, joka ei itsekkään ollut tuolla hetkellä kovin iloinen kasvisruokadietistämme. Rohkea rokan syö, ja aloin syömään ruokaa. K-A-M-A-L-A-A!! Se oli kuin suoraan jostain selviytyjien jaksosta jossa pitää syödä jotain superällöä! Asiaa ei parantanut yhtään se, että viereemme istui ihmisiä joiden lautasella koreili lihoista sitä täydellisintä ja maukkainta... kanaa. Voih kuolaus sentään. Vesi nousee nytkin kielelle, kun miettiikin vaan kanaa! <3__________________________<3

Himo oli päivän sana.

P.S. Ajattelin lukea raamatun tässä läpi kannesta kanteen, jos ehdin.